Tuholainen ja ihana Keski-Eurooppa

Voihan tuholainen sentään. Tamariinilta on tässä viime aikoina ajeltu karva lyhyeksi kaikkialta muualta, paitsi jaloista ja päästä (ei toki häntää eikä harjaakaan), jottei se hikoilisi niin paljoa. 

Täällä ei vaihdeta aamulla eri loimea ulos ja illalla toista sisälle, joten yritin laittaa sille mahdollisimman kevyen loimen päälle, jotta ei olisi liian kuuma ulkona eikä sisällä. Noh, tähän mennessä se on kuitenkin rikkonut loimista jo kaksi, molemmat ulkona. (Loimea joudun käyttämään sillä, jotta se ei kasvattaisi karvaansa takaisin niin nopeasti, eikä jouduttaisi ajamaan sitä joka toinen viikko.)

 Muun muassa tämän vasemmassa kuvassa näkyvän loimen se pisti aivan tuhannen säpäleiksi. Toistaiseksi toimivimmaksi ratkaisuksi on löytynyt tämä(oiken puoleisen kuvan) Thermomasterin ohut vuorellinen sadeloimi. Se menee ulkona ja sisällä, eikä sitä ole vielä pistetty palasiksi. 

 Mutta sitten iloisempaan aiheeseen. Kävin viime viikolla Wienissä, tarkoituksenani käydä vain katsastamassa Vienna Capitals - Oulun Kärpät CHL-ottelu, koska Heikki järjesti minulle liputkin kyseiseen otteluun. Yllätyksenä minulle ja ystävälleni tosin tuli, millaiset liput oli järjestetty... Olimme VIP-vieraiden, kuten Kärppä-hallituksen jäsenten, kanssa katsomassa ottelua. KIITOS Heikki uskomattomasta jääkiekkoelämyksestä jälleen kerran! :)

Palatakseni aiheeseen, tarkoituksenani oli siis käydä katsomassa ainoastaan tiistai-illan jääkiekko-ottelu ja sen jälkeen matkustaa keskiviikkona takaisin Unkariin. Onneksi jäin toiseksikin päiväksi Wieniin, koska kaupunki oli aivan ihana! 

Yllä olevissa kuvissa on Stephansdom sisältä ja ulkoa. Tämä Pyhän Tapanin tuomiokirkko sijaitsee aivan Wienin vanhan kaupungin keskustassa. 

Keskiviikkopäivää vietin Stephansdomin ympäristössä Wienin vanhaan kaupunkiin tutustuen. Päätin heti syödä, jotta voisin rauhassa viettää aikaani, joten valitsin tuomiokirkon vierestä pienen italialaisen ravintolan, jossa söin Pasta Carbonaran ja jälkiruuaksi jäätelöannoksen.  

Kävellessäni ympäri vanhaa kaupunkia kuvailin erilaisia mielenkiintoisia patsaita ja rakennuksia. Hetkellisesti mieleeni palasi Firenze ja kulttuurihistoriankurssi lukiossa, jotain samaa näistä kaupungeista löytyi ja ehkäpä siinä yksi syy, miksi ihastuin niin kovasti Wieniin. Kaikki se historia, mikä tästä kaupungista huokui vaikutti erittäin mielenkiintoiselta(vaikken edes ollut nähnyt vielä juuri mitään). 

 Välillä piti pysähtyä kahvilaan, jossa join laten sekä maistoin palasen Sacher-kakkua, nam!

Hihii, ja tulihan sitä myös shoppailtua hiukan ;) Löysin kauhean määrän ihania kauppoja, mutta onneksi onnistuin kuitenkin jotakuinkin pysymään kohtuudessa ja ostin vain itselleni muutaman korun sekä muun muassa alimmaisessa kuvassa olevan kylpygeelin. Ihania sammakkomagneettejakin löysin näyteikkunasta, mutta en löytänyt kauppaa, josta niitä sai(en tosin sen erikoisemmin etsinytkään).

Illalla Stefanian tultua töistä lähdimme kaupunkiin illalliselle. Kävimme syömässä Vapianossa ihanaa lohipastaa. Niille, joille Vapiano ei vielä ole tuttu, niin suosittelen tutustumaan! Ruoka tehdään nenänne edessä ja se on äärimmäisen hyvää. Vapianosta löytyy erilaisia pastoja, pizzoja ja risottoja ynnä muuta. 

Vapianon jälkeen kävelimme pitkin Wieniä ja näin paikkoja, joita en todellakaan ollut nähnyt päivällä ja olin vielä enemmän myyty tälle kaupungille. Pohdittiinkin yhdessä, että millaistahan olisi ollut asua Wienissä silloin kuin nämä rakennukset muun muassa olivat oikeasti kuninkaallisten tai muiden vauraiden asuttamia, tai mikä parempaa, millaista olisi ollut olla prinsessa tai linnanneito silloin ;) 

Tässä kuvassa on Wienin parlamentti talo, vaikka minulle sekin näytti jotenkin niiiiiiiin hienolta ja juhlalliselta, että siellä olisi ihan hyvin voinut asua vaikka kuningas. 

Vasemman puoleisessa kuvassa on Wiener Rathaus = Wienin raatihuone, jonka eteen ollaan juuri rakentamassa ihania joulumarkkinoita. Kojuja toisen perään... Niitä täytyy ehkä lähteä tutkimaan tarkemmin vielä ennen joulua. ;)

Tämä kuva on oikeastaan otettu vain erästä tärkeää Hard Rock Café-fania, siskoani Henniä, ajatellen <3

Huoh.. Jälleen yksi syy rakastua Wieniin lisää, se on niiiiiiin kaunis kaupunki illalla. Oikean puoleisessa kuvassa minä ja ystäväni Stefania. Iso kiitos hänelle siitä, että sain majoittua hänen luonaan tämän vierailuni ajan. (Big thanks to Stefania, for letting me stay with you!!!)

Tämä ihana kahvila/ravintola, Motto am Fluss, oli Tonavan rannalla. Siellä söin ihanaa Oreo-vadelma juustokakkua ja maistoin lasillisen Baileysia jäillä. 

Torstaiaamuna olikin sitten aika suunnata Budapest-Keletin kautta kohti kotia. Juna Wieniin ja takaisin meiltä Miskolcista maksoi vain 50€, vaikka matkaa kertyi yhteensä lähes 900km. Ihaninta täällä Keski-Euroopassa asumisessa on se, että täältä pääsee joka paikkaan niin nopeasti junalla ja lentämällä. Tuntuu että on lähellä kaikkea jännää! :P

Mutta kyllä kotiinkin kannatti tulla.. Nämä ihanat kukat odottivat minua kotona. Kiitos Jukka <3

Loppuun vielä muutama otos tuholaisen kanssa tehdyltä lauantaiselta maastoreissulta. Oltiin maastossa ekaa kertaa kuukauteen ja voin sanoa, että se teki meille TODELLA hyvää! Nyt neljättä päivää neiti on käyttäytynyt täydellisesti ratsastaessa.. Taidan viedä sen maastoon tästä lähin vähintään kerran viikossa, vaikka kuinka olisi hyviä tekosyitä jättää ne reissut tekemättä ja vaikka menomatka olikin hiukan pelottava..

Kameran tyhjennysoperaatio.

Jo toinen päivitys, mikä ei periaatteessa liity Unkariin, mihin tämä blogi on menossa... Ei vaan. 

Jotta saan taas jatkettua harrastustani kameran parissa, piti kamera tyhjentää edellis kevään ja kesän kuvista, joista löytyikin erityisen mukavia muistoja ja tässä niitä olisikin sitten kuvien muodossa enemmän ja vähemmän. (Kaikki kuvat siis järjestelmäkamerasta, puhelimessa niitä olis toki satoja ja satoja lisää, mutta kuten otsikko kertoo, tämä oli siis Canonin tyhjennysoperaatio :) ) 

Suosikki pikkukoirakaverit Manta ja Lupe viime keväältä :) Ja harmaa mummo tuijottaa talvea Pikisaaren parvekkeen ovesta, mitä lie mahtaa miettiä.. 

Talvifiilistelyä, vaikkei täällä oo vielä talvesta tietoakaan, kun päivälläkin on edelleen noin +16 lämmintä.. 

Kesällä oli myös monia hetkiä, joihin tämä kuva sopii, vaikka onkin otettu vain yhtä erityistä hetkeä kuvaamaan. Hetkeä, jolloin hieno ihminen poistui keskuudestamme.

Mökin tuijasta löytyi tällainen pikkukaveri. Kuinka moni teistä blogin seuraajista mahtaa hänet tunnistaa? :)

Muutama ehdoton suosikkiotokseni kesältä. Mökin laiturilta ikuistettu punainen taivas. Yksi kauneimpia ja kiehtovimpia asioita valokuvauksessa, vaikka niitä onkin roppakaupalla kaikilla, mutta ehkäpä juuri siksi, koska yksikään otos ei ole täsmälleen samanlainen kuin toinen.

Kesällä tuli tehtyä myös muutama eläintarhareissu. Tässä on ikuistettuna pikkuinen kärppä, erään pienen kärppäfanin toiveesta :) 

Ranualta löytyi myös erilaisia siivekkäitä. Pohdittiin yhdessä, että mahtaako vasemmanpuolimmaisessa kuvassa oleva lintu tosiaan olla oksien päällä pelkästään siipiensä varassa...? 

Matkan varrella näkyi myös kahdenlaisia nalleja, valkoisia ja ruskeita. Valkoiset jonkin verran suurempia kuin ruskeat, mutta mielestäni yhtä pelottavia molemmat. 

  

 Poro sekä viereisessä kuvassa pienen pieni bambi piilosilla. Hirviäkin nähtiin. Melkoisen komeat sarvet tällä metsän eläimellä.

Hassun hauska selkäuimari löytyi myös tai oikeastaan niitä oli kaksi, mutta näihin otoksiin sain ikuistettua vain yhden kerrallaan.

Pupu olikin Ranuan kierroksen viimeinen eläin sillä kertaa. Paljon paljon muitakin eläimiä löytyi "filmiltä", yhteensä noin 200 kuvan verran :)

Kiiminkijoki ja sydänkivi.. 

Veden kuvaaminen on mielenkiintoista ja haastavaa, näitäkin kuvia olisi kamerasta löytynyt jokunen sata, mutta tässä olivat omat suosikkini.

 Kuva otettu riippumatossa maatessani. Erittäinkin mukava kesänviettopaikka.

Myös tällaiset ikuistukset löytyivät kamerasta. Väsynyt kuvaaja ja huippukesäpäivän seuralaisena Mari Korkeasaaressa. Kaksi kappaletta eläintarhareissuja kerrytti kyllä kameraan kiitettävän määrän kuvia. 

Tähän on hyvä lopettaa. Pienen pieni karkulainen, joka vihdoin sai lankoihinsa sähköt, eikä karkailu enää toistaiseksi ainakaan ole jatkunut :)